sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

2.6.2013 Bloggarin oikeudet?

Joskus on vain pakko avata tämä sanainen arkkuni ja kommentoida. Bloggaaminenhan on nykyään arkipäiväistynyt tapa kirjoitella kuulumisia ja harjoittaa mielipidekirjoittamista ihan omien sivujen kautta ja sen mukaan ihmiset sitten joko jäävät seuraamaan blogia tai ei. Sitten sitä on helppo anonyymisti arvostella ja kommentoida kuinka siinä suoriutuu kunkin mielestä. Mitä persoonallisempi tyyppi ja mitä parempi kirjoittaja, sitä enemmän ihmiset haluavat lukea ja se herättää enemmän mielipiteitä. Silti tuntuu että on jokin kirjoittamaton sääntö millainen bloggarin tulisi olla (esim. täydellinen...) ja millä tavalla pitäisi kirjoittaa ja elää ettei tulisi sanomista. Samanhan kohtaa jo facebookissa. Tuntuu että vähän väliä kun avaa suunsa epäkohdasta joka ärsyttää tai marisee siitä että on tullut väärinkohdelluksi tai ilmaisee mielipiteensä niinkuin se on, siitä tulee jotakin sanomista. Kuinka montaa olenkin saanut palautetta siitä että "pitäisi miettiä tarkemmin mitä kirjoittaa sinne ja mitä vihjailee". Miksi? Sekä blogi että facebook-sivuni ovat molemmat omiani ja jos en henkilökohtaisesti nolaa ketään (muuta kun itseni), mielipiteeni ilmaisemisessa ei pitäisi olla mitään ongelmaa? Jos siitä ei pidä, voi klikata pois sivulta eikä tarvitse jäädä lukemaan. Oma lukunsa on ihmiset jotka järjestelmällisesti loukkaantuvat verisesti kaikesta ja päättävät jokaisen negatiivisen mielipiteen koskevan juuri häntä. Yleisesti ottaen ihmiset juuri tuntuvatkin a) ottavan mielipiteitä suomessa hyvinkin henkilökohtaisesti ja b) vierastavan ihmisiä joilla on selkeät mielipiteet ja värikäs persoonallisuus. Tottakai jokaisella pitäisi olla rajat siinä mitä kirjoittaa ja millä tyylillä mutta toisaalta, jokaisella meistä on vapaus kirjoittaa lain puitteissa mielipiteensä blogiin. Emmehän ole Pohjois-Koreassa.

Ja näin heittääkseni vettä kiukaalle, henkilökohtaisesti ärsyttää sellaiset ihmiset jotka pitävät blogia ja jostain kumman syystä ovat suosittuja lukijoiden keskuudessa vaikka persoonallisuutta saa hakea niin tekstistä kuin naamastakin. Kaikki kirjoitus on väritöntä ja ennalta arvattavaa ja lähinnä eri brändien promoamista eikä ulkonäössä tai tyylissäkään ole mitään sellaista että jäisi katsomaan kahta sekuntia kauempaa kadulla vastaan kävellessä. Ehkä sitten tämä on myös sellaista joka vetoaa meihin suomalaisiin. Mutta pitäisikö kaikkien olla sellaisia? Värittömiä, pukeutua katalogivaatteisiin kausien mukaan ja kirjoittaa kevytlentoista (ja yhtä syvällistä tekstiä kuin kasa heinää) ja helppolukuista tekstiä joka miellyttää kaikkia eikä herätä juurikaan negatiivisia mielipiteitä vahingossakaan.


Aion vastakin nauttia sananvapaudestani ja siitä, että olen tarpeeksi vanha ja vahva tekemään mitä haluan ja pukeutumaan niinkuin haluan. Sekä, siitä että saatan jatkossakin ärsyttää ihmisiä mielipiteilläni ;)


Ps. Tulossa pian postaus myös taannoiselta keikaltamme Hyvinkäällä.

2 kommenttia:

  1. Joka sana niin totta! Aina nousee kauhee ulina ja haloo jos ilmaisee mielipiteensä joka ei muita miellytä. Väitteleminen on asia erikseen, se on mukavaakin, mutta niin kauan kun on kyse mielipiteestä ei siitä pitäisi toista moittia ja haukkua. Eriasia jos esittää mielipidettään faktana!

    Ja mitä noihin tasapaksuihin massablohgaajiin tulee, itse jos eksyn heidän sivuille mietin muutamaan kertaan että miksi tämä on suosion saavuttanut, kun joka kulman takaa pulppuaa samanlaisia!? Kaipa se vaan on niin että suurinosa on kuitenkin massaa niin on helppo samaistua massablogiin.

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä. Mä en oo mikään kauheen aktiivinen seuraamaan blogeja just ehkä sen takia et niissä ei oo useinkaa nykyää mitään seurattavaa. Pelkkää mainostusta ja samanlaisia tylsiä postauksia samoista aiheista. :(

    VastaaPoista