Muistakaa myös hyödyntää tarjoamamme alennuskoodi Delightful Hair-pidennysten nettikauppaan! Kaupassa on tarjolla mm. Sinetti/Teippi/Clip-on ja nauhapidennyksiä sekä tekoripsiä! Kannattaa käydä hakemassa huokealla hinnalla ihana pitkä tukka kesäksi ;)

Alennuskoodilla saat 10% alennusta ostoksistanne ja saat sen kirjoittamalla koodin AFRODISIAC
tilaustietojen lopussa näkyvään "alennuskoodi" kohtaan jolloin lopullinen hinta ilmestyy ylös.

Ryhmämme treenaa tällä hetkellä tulevia keikkoja varten ja sen jälkeen kun ilmoitimme etsivämme yhteistyökumppaneita, on tapahtunut paljon! Ihan pian julkaisemme lisää tietoa kun kaikki selviää. Delightful Hair:n lisäksi olemme saaneet muitakin yhteistyökumppaneita, jotka julkistamme tuota pikaa. Tiedossa on myös KDC K-Pop dance competition 2013 päivämäärä, joka on 13.10. eli samoihin aikoihin kuin viime vuonna. Tätä vuotta varten olemme jo käyneet keskusteluja koreografiavalinnastamme ja myös siitä ehdimme tiedottaa lisää myöhemmin vuoden aikana. Kiireen keskellä ei ole toki unohtunut AfrodisiacTV:n seuraava jaksokaan vaan se tupsahtaa nettiin kun se valmistuu kiireiden keskellä :)

Jos on kysyttävää Delightful Hair-pidennyksiin liittyen, antakaa palaa!

Voimme iloiten ilmoittaa että hiuspidennyksissä paljon käyttämämme Delightful hair on ryhtynyt yhteistyökumppaniksemme! Tämän merkin hiusta meillä on ollut pääasiassa keikkakäytössä mutta myös pysyvänä teippipidennyksenä mm. Elenalla. Elenalla oli teippipidennyksistä keskiruskeaa #4 ja raitaosioina sävyä #613. Sävyt toimivat hyvin tarpeeksi luonnollisena mutta tuoden särmää hiustyyliin. Kaikki tämä siis viime vuoden alussa, kun lähdimme työstämään Elenalle uutta hiustyyliä. Teippipidennyksenä laatu/hintasuhde on hyvä ja vaikka pidennyshius aina menee karheammaksi verrattuna siihen mitä ne ovat tehtaalta tullessaan kemiallisesti suoristettuina, hiusten kestävyyteen voit itse vaikuttaa hyvillä hoitotuotteilla. Väärillä hoitotuotteilla voi minkä tahansa pidennyshiuksen pilata. Tosiaan, nämä teippipidennykset tuli hankittua Elenalle alkuvuodesta 2012 ja olivat tasaisin väliajoin huollettuina päässä kuukausia. Näitä pidennyksiä oli käytössä muuten juuri kevään viimeisellä keikalla, joten ovat vieläkin hyvässä kuosissa, vaikka pituutta on tullutkin napsittua hieman.
--

We can now happily announce that the brand we've used so much with hair extensions, Delightful Hair has became our lovely partner! We've had this brand mainly in use on our gigs but also as permanent tape-extensions on Elena. Elena had lighter brown #4 shade with #613 highlight wefts. The combination works well to be natural but yet edgy for her. This all was in the beginning of last year when we started working on a new hairstyle for Elena. The price/quality is great with tape extensions. Even though the hair will get more coarse than it is when it arrives being all sleak and straight from the manufacturer, you can extend it's life and ensure the quality with right care products. With wrong type of products you can ruin any type of extensions. These tape extensions were ordered on early spring 2012 and were in use with regular upkeep for months. That exact hair was also used earlier THIS spring on our last gig, so they are still on good form, even though the lenght has been cut down a little.

 Lisäksi tilapäisempään hiuskäyttöön meillä on ollut punaista pidennystä käytössä Delightful Hair:ltä mm. Hennyn viime kesän promokuvissa. Hennyn tummanruskeaan tukkaan piti saada jotakin räväkkää kuvaamaan tulista luonnetta ja käytimmekin kuvauksissa clip-on osioita raitoina jotka toimivat loistavasti tehosteina. Kirkuvan punaisia raitoja on näkynyt myös tämän jälkeen keikkakäytössä.
--
Also, for more temporary use we've had bright red extensions from Delightful Hair ie. on Henny's promotion pictures from last summer. Henny's darker brown hair needed some sassy twist to reflect her fiery personality so we used clip-on extensions as red highlights to make the effect. The bloody red extensions have been used also after this on our performances.

 Myös alla näkyvässä kuvassa Hennyllä on platinanvaaleita Delightful Hair teippiosioita tuuhennoksina. Kuva on Toukokuun yksityistilaisuudesta. Tulossa on myös myöhemmin hiuspidennystutoriaalia videon muodossa sekä kuvien muodossa seuraavaa hiustyylimuutosta Delightful Hair-pidennysten avulla.
--
Also at the picture below,  you can see how we used platinum blonde Delightful Hair tape extensions to thicken up Henny's hair for the May's private event we performed at. We also have hair extension video tutorial coming up with pictures also be taken from the next hairstyle change with Delightful Hair-extensions.

Lämpimästi voimme suositella Delightful Hair:n pidennyksiä loistavan hinta/laatu-suhteen sekä nopean toimituksen puolesta! Käykää katsastamassa alla olevasta linkistä! We can warmly recommend Delightful Hair's extensions for fantastic quality-price ratio and the ever-so-quick shipping! Go and check out from the link below!

 Paina kuvaketta tai tätä linkkiä!

Kokemuksia? Mitä mieltä?

Kuten aikaisemmin sanoimme, teemme vastauspostauksen jossa vastaamme teidän kysymyksiinne. Ryhmämme viettää nyt Juhannusta loppuviikon treenattuamme ennen sitä vielä tulevaa varten. Uusia koreografioita on tulossa paljon ja jotakin vanhempaakin herätetään eloon. Lisäksi luvassa on osioita jossa emme ole kaikki samaan aikaan lavalla, myös tytöt esiintyvät oman naisellisen medleynsä voimin. Myös esiintymisasuihin panostetaan rohkeammin kuin koskaan aikaisemmin ja nyt odotellaankin että ne saapuvat meille. ;) Kotkan Meripäiville siis kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan ;)

Nyt niiden kysymysten pariin!

"Kutsutaanko teit keikoille esim kutsuttiinko teit glooriaan?"

 Riippuu keikasta, osaan hakeudumme itse ja osaan keikoista meidät kutsutaan. Tuonne Glorian tilaisuuteen meidät kutsuttiin esiintymään jo ennenkuin tilaisuuden päivämäärä oli päätetty.

"Maksetaanko teille keikoista?"

 Tähänkin vastataan että riippuu keikasta, tosi moni kyselee tätä! Jokainen tanssiryhmä lähtee liikkeelle ilmaiskeikoista ja niitä tulee matkan varrella olemaan myös myöhemmin. Joistakin maksetaan, joistakin saamme esimerkiksi ruuan ja/tai jotakin muuta sen näkyvyyden lisäksi tapahtumanjärjestäjältä. Riippuu tapahtumanjärjestäjästä, matkasta ja tapahtumasta :)

 "Mistäpäin tilaatte vaatteita ulkomailta? Varsinkin osa näistä hienoimmista tytsyjen mekoista ja korsettiasuista, mistä ne on saatu??"

 Ympäri maailman! Toki suurin osa vaatteistamme on ihan suomesta, mutta ne jotka tilaamme muualta ovatkin mistä sattuu. Esimerkiksi Elena osti vaatteita ollessaan Espanjassa, ostin juuri farkut Saksasta ja olemme tilanneet vaatteita myös mm. Iso-Britanniasta ja Aasiasta. Lisäksi Elenan osa vaatteista on Venäjältä ja Ninnyn puolestaan Vietnamista. Tuleviakin esiintymisiä varten olemme tilanneet muualta asuja.

"Ihanat hiukset, mistä tilaatte noi hiukset yleensä?"

 Pian teemme postauksen ihan merkkikohtaisesti ja tarkemmin, suunnitelmissa on myös tutoriaali hiustenpidennyksestä. Olemme kokeillee eri pidennysbrändejä ja kampaajana minulla on kokemusta monesta eri merkistä. Meillä on tässä työn alla tuleva kampanja josta lukijamme saisivat alennuksella tilata hiuspidennystä ;) Joten palaamme tähän hiuspidennysasiaan ihan pian!

Vastailemme tottakai vastaisuudessakin kysymyksiin, mutta tässä varmastikin ne tärkeimmät!

Kommentteja?

 Ryhmämme on pitänyt pienimuotoista lomaa treeneistä ennen ensi viikkoa ja tänään oli myös kesäinen lomapäivä, vaikka hoitelimmekin tanssiinkin liittyviä asioita Ninnyn kanssa. Aurinkoinen päivä alkoi jo aamupäivästä ja siinä hiusasioita hoideltuamme kävimme myös kierroksella Helsingin keskustan kaupoissa pitäen silmällä mahdollisia esiintymisasuja. Juoruilun ja suunnittelun ohessa kävimme myös hoitelemassa ryhmäämme liittyviä asioita, sillä Afrodisiac etsii nyt yhteistyökumppaneita. Kaikkea jännittävää kun on tulossa tulevaisuudessa ja neuvotteluita käydään vielä vaikka mistä! Kotkan meripäiviä varten alkavat harjoitukset ensi viikolla, ihan huipputapahtuma on tulossa!

Ninnyn vaaleanpunaiset hiukset ovat muuttuneet pastellisävyiseksi ponitukaksi jossa on sinisen, violetin ja pinkin pastellisävyjä. Koko päivän kaupungissa liikkumisen jälkeen saldona olivat allekirjoittaneella punoittavat olkapäät ja rintakehä. Onneksi! Rusketusta onkin jo kaivattu!

 Hiuskuvat olivat suurin osa tälläisiä. Helsinki ja rannikon tuuli....

Meiltä on kysytty myös yksityiskohtaisia tarkennuksia vaatetukseen, mistä olemme hankkineet mitäkin. Osasta esiintymisvaatteista on vaikeampaa sanoa tarkennuksia, sillä osa vaatteista eivät ole suomesta. Tässä voisinkin sanoa menneistä esiintymisistä kahdesta asusta tarkennuksia sillä Kalliossa meillä oli enemmän katutyyliä edustava pukeutuminen ilman isoja erikoisuuksia. Ninnyn "Kallio Kukkii" asu: toppi/bralet: Seppälä, farkkutakki: kaapin aarteista, shortsit: Seppälä ja verkkosukkahousut: Cybershop.

Hennyn asu: Toppi: Modtex, hapsushortsit: H&M. Lisäksi nuo kenkä-koristeet nilkoissa ovat itse asiassa Norjasta. 

Muistakaa myös lähettää meille vielä kysymyksiä, teemme pian postauksen jossa vastaamme lähetettyihin kysymyksiinne. Niitä on jo tullut, mutta lisää voi aina lähettää. :)

Ryhmämme lähti neljällä tanssijalla matkaan Hyvinkäälle johon meitä oli pyydetty esiintymään jo aiemmin keväällä. Aamulla valmistauduimme kaikessa rauhassa ennen kuin lähdimme Emilian autolla kohti määränpäätä. Päätimme heittää saman setin jonka esitimme Kalliossa jotta minimoituisi se määrä kuvioita jotka pitäisi muuntaa viidestä neljään tanssijaan. Olin kuitenkin ajatellut kaiken päässäni jo edeltävänä päivänä ja pääsisimme paikan päällä katsomaan muutaman kerran läpi koko ohjelman. Aurinko paistoi koko päivän, joten autoon päästessämme meinasimme sulaa. Matka taittui leppoisasti vaikka välillä häiritsikin ruuhkat jotka hidastivat vauhtia ja levyt jotka "hyppivät" auton stereoissa ja saivat Emmin kiehumaan. Olimme pukeutuneet juhlissa esiintymisen vaatimalla tavalla mutta mietimme paikalle tullessamme, että olisimmekohan olleet hieman "ylipukeutuneita".

 Ninnyn vanhan kotipaikkakunnan tuttuja olikin meitä vastassa ja olimme pian treenailemassa tyhjässä salissa ennen juhlien alkamista. Kyseessä oli Ninnyn vanha koulu ja juhlassa tulisi olemaan ylä- ja ala-asteikäisiä sekä heidän vanhempiaan ja oikeastaan suurimmaksi osaksi kuviot selvisivät paikan päällä vasta. Salissa emme esiintyisikään lavalla vaan kaiken keskellä ja yleisö tulisi olemaan ympärillämme kolmessa suunnassa. Muutaman kerran läpikäymisen jälkeen jo ensimmäiset ihmiset alkoivat saapumaan katsomoon ja meidän oli aika lähteä pukuhuoneeseen. Siellä tytöt vielä miettivät olisikohan meidän esiintymisemme täysin tälläiseen tilaisuuteen soveltuva. Sen saisimme tietää konkreettisesti varmasti, sillä mikään yleisö ei ole niin ennakkoluulotonta mutta rehellistä kuin lapset/nuoret. Seurasimme salin takaa muuta ohjelmaa juhlan ajan, sillä meidät oli sijoitettu olemaan juhlan "loppuhuipennus". Jo ennen esiintymistämme keräsimme ihmettyneitä katseita sillä kukaan ei oikeastaan tiennyt mitä me juhlassa teemme etukäteen.

  

 Ennen meitä oli vielä pieni nuorten "show" jossa oli mukana hieman tanssia, joten päätimme luottaa siihen että soveltuisimme juhlaan hyvin. Esiintymisemme alkoi kuolettavalla hiljaisuudella ennen musiikkimme alkamista. Kuitenkin esityksen edetessä, yleisö oli hauskasti mukana. Eturivin pikkupojilla oli hauskaa ja takarivin nuoret nousivat ylös katsomaan esitystämme. Vaikka muutamilla vanhemmilla olikin tyttöjen mukaan ollut hieman happamat ilmeet, kuvistakin näkyy kuinka jopa vanhemmat olivat kuvanneet esiintymistämme ja edessäni oli myös vanhempia jotka taputtivat häikäistyneinä ja edessäni ollut nainen huusi "vau!" noustessaan taputtamaan esityksen loputtua. Mutta silti, kuten yleensä me erotuimme kuin porkkana lumesta kaikella mitä teimme ja Emilia ehti jo huolestua yhden opettajan sanoessa Ninnylle ennen juhlan loppua: "Älkää lähtekö minnekkään vielä, mulla on asiaa Ninnylle." Emme kuitenkaan saaneet nuhteita "säädyttömästä pukeutumisesta" tai muustakaan vaan Ninnyltä pyydettiin tilinumeroa keikkapalkkiota varten. Vielä ulkonakin ollessamme, meille heiteltiin kysymyksiä että missä esiinnymme yms. Kaiken kaikkiaan siis ihan onnistunut reissu.

 Ennen lähtöämme kotia kohti, otimme ilta-auringon loistaessa kuvia ja kävimme kahvilla ABC:llä seurueemme kera. Ehkä seuraavan kerran esiinnymme jossakin paikallisessa ;) Anyhow, hauska matka kaiken kaikkiaan vaikka ilman Hennyä esiinnyimmekin. Tulevia kesän keikkamatkoja varten palaamme pian treenaamaan kunnolla jotta voimme olla vahvempia kuin koskaan uusien kuvioiden kanssa.

Meidän epätoivoinen yritys näyttää viileiltä kuvassa...

 Kaksi meistä poseeraa kuin catwalkilla, kaksi kuin kaverikuvassa..

 Ja tässä vielä viimeinen kuva ennenkuin Ninny tipahti Elenan sylistä alas. Kaiken kaikkiaan siis onnistuneiden potrettien äiti!

Ps. Edelleen voit lähettää meille kysymyksiä, sillä teemme pian postauksen jossa vastaamme lukijoidemme kysymyksiin. :)

Joskus on vain pakko avata tämä sanainen arkkuni ja kommentoida. Bloggaaminenhan on nykyään arkipäiväistynyt tapa kirjoitella kuulumisia ja harjoittaa mielipidekirjoittamista ihan omien sivujen kautta ja sen mukaan ihmiset sitten joko jäävät seuraamaan blogia tai ei. Sitten sitä on helppo anonyymisti arvostella ja kommentoida kuinka siinä suoriutuu kunkin mielestä. Mitä persoonallisempi tyyppi ja mitä parempi kirjoittaja, sitä enemmän ihmiset haluavat lukea ja se herättää enemmän mielipiteitä. Silti tuntuu että on jokin kirjoittamaton sääntö millainen bloggarin tulisi olla (esim. täydellinen...) ja millä tavalla pitäisi kirjoittaa ja elää ettei tulisi sanomista. Samanhan kohtaa jo facebookissa. Tuntuu että vähän väliä kun avaa suunsa epäkohdasta joka ärsyttää tai marisee siitä että on tullut väärinkohdelluksi tai ilmaisee mielipiteensä niinkuin se on, siitä tulee jotakin sanomista. Kuinka montaa olenkin saanut palautetta siitä että "pitäisi miettiä tarkemmin mitä kirjoittaa sinne ja mitä vihjailee". Miksi? Sekä blogi että facebook-sivuni ovat molemmat omiani ja jos en henkilökohtaisesti nolaa ketään (muuta kun itseni), mielipiteeni ilmaisemisessa ei pitäisi olla mitään ongelmaa? Jos siitä ei pidä, voi klikata pois sivulta eikä tarvitse jäädä lukemaan. Oma lukunsa on ihmiset jotka järjestelmällisesti loukkaantuvat verisesti kaikesta ja päättävät jokaisen negatiivisen mielipiteen koskevan juuri häntä. Yleisesti ottaen ihmiset juuri tuntuvatkin a) ottavan mielipiteitä suomessa hyvinkin henkilökohtaisesti ja b) vierastavan ihmisiä joilla on selkeät mielipiteet ja värikäs persoonallisuus. Tottakai jokaisella pitäisi olla rajat siinä mitä kirjoittaa ja millä tyylillä mutta toisaalta, jokaisella meistä on vapaus kirjoittaa lain puitteissa mielipiteensä blogiin. Emmehän ole Pohjois-Koreassa.

Ja näin heittääkseni vettä kiukaalle, henkilökohtaisesti ärsyttää sellaiset ihmiset jotka pitävät blogia ja jostain kumman syystä ovat suosittuja lukijoiden keskuudessa vaikka persoonallisuutta saa hakea niin tekstistä kuin naamastakin. Kaikki kirjoitus on väritöntä ja ennalta arvattavaa ja lähinnä eri brändien promoamista eikä ulkonäössä tai tyylissäkään ole mitään sellaista että jäisi katsomaan kahta sekuntia kauempaa kadulla vastaan kävellessä. Ehkä sitten tämä on myös sellaista joka vetoaa meihin suomalaisiin. Mutta pitäisikö kaikkien olla sellaisia? Värittömiä, pukeutua katalogivaatteisiin kausien mukaan ja kirjoittaa kevytlentoista (ja yhtä syvällistä tekstiä kuin kasa heinää) ja helppolukuista tekstiä joka miellyttää kaikkia eikä herätä juurikaan negatiivisia mielipiteitä vahingossakaan.

Aion vastakin nauttia sananvapaudestani ja siitä, että olen tarpeeksi vanha ja vahva tekemään mitä haluan ja pukeutumaan niinkuin haluan. Sekä, siitä että saatan jatkossakin ärsyttää ihmisiä mielipiteilläni ;)

Ps. Tulossa pian postaus myös taannoiselta keikaltamme Hyvinkäällä.

 

 Edellisenä sunnuntaina olikin sitten vihdoin se "Maailma Kylässä"-esiintyminen jossa pääsisimme esiintymään isommalle yleisölle lavalla kaiken keskellä pitkästä aikaa. Kaikki oli mietitty asuja myöten valmiiksi ja Ninnynkin hiukset olivat saaneet uuden vaaleanpunaisen ilmeen. Aamu alkoi Hennyn hakiessa autolla muut asemalta. Tytöt päättivät vielä viime tingassa jymäyttää stressantunutta ryhmän "vetäjää" ja viestittelivät ennen tuloaan ettei "Emiliasta ole kuulunut mitään eikä se vastaa puheluihin". Aiheutettuaan harmaita hiuksia, tyttökolmikko sitten ajoi pihaan hakemaan minut ja kun olin heittämässä laukkujani takakonttiin, Emilia pongahti nauraen sieltä! Matka jatkui onneksi koko porukalla naurun saattelemana kohti Hennyn asuntoa jossa laittauduimme keikkakuntoon. 

Aamun aikana liimattiin ripsiä, käristettiin hiuksia ja lisättiin satoja grammoja lisäkkeitä show-meikin tueksi. Pieniltä kömmähdyksiltä ei silti vältytty kun jo aamusta Elena kääntyi takaisin kotiin hakemaan kotiin jäänyttä esiintymisrekvisiittaa. Muutaman tytön kiukuttelukin kääntyi hetkeksi nauruun kun esiintymislegginsitkin räjähtivät rikki haaroista. Onneksi koko porukka kaaoottisesta aamusta huolimatta selvisi ajoissa asemalle junaa odottelemaan. Mahdollisesti ensimmäisiä kertoja kun olemme ajoissa matkalla keikkapaikalle ja kaikki olivat laitettuina. Paikan päällä meillä olisi vielä pukuhuone odottamassa jotta viimeisetkin esiintymisasut voisi vaihtaa siellä. Emme käyneet tapahtumassa katsastamassa edellisenä päivänä, joten lavaa myöten kaikki tulisi olemaan uutta. Meille oli onneksi tapahtumajärjestäjän puolesta selvitetty kaikki lavan kokoa ja aikatauluja myöten ja keikasta oli mustaa valkoisella allekirjoituksia myöten. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli erinomaisesti järjestetty esiintyjän näkökulmasta.

 Tapahtumapaikalle saavuttaessa ohjelma oli isolla painettu festariteltan sivuun ja lyhyen puhelun jälkeen meitä oli vastassa lavavastaava, joka huolehti meidät pukuhuoneeseemme, selvitti vielä aikataulut ja jakoi esiintyjien kulkukortit. Pukuhuoneena toimi festariteltan uumenissa lavan takana olevat kaksi pienempää telttaa jossa oli meille virvokkeita ja suojassa tilaa vaihtaa asut päälle. Minuutit kuluivat pikavauhtia ennen esiintymistä ja pian huomasimme jo esiintymisaikamme koittavan. On hauska huomata miten meistä jokainen valmistautuu esiintymiseen takahuoneessa eri tavoin. Joistain meistä huomaa jännityksen vasta juuri ennen lavalle astumista. Itse olen yleensä ennen lavalle menoa hiljaa ja keskittynyt. Enkä oikeastaan edes keskittynyt. Päässäni ei varmasti pyöri mitään ennen esitystä ja oloni on melko rauhallinen. Muistan kuinka vuosia sitten minulla oli suorastaan esiintymiskammo, vaikka rakastinkin esiintymistä. Vieläkin alussa tulee jännitys, mutta ei sellainen joka liimaisi jalat lattiaan. Parasta hermoilleni on, jos ennen esiintymistä saa hetken aikaa vaan rauhottua. Kaaoottiset esiintymisen alut yleensä saavat aikaan turhaa hermostumista ja saatan saada täydellisen "blackout:in" että mikä olikaan alkuasento ja mikä kappale onkaan ensimmäisenä. Onneksi silloin on neljä muuta lavalla jotka palauttavat mieliin kaiken.

 Meidät juonnettiin sisään melkolailla niillä sanoilla joilla meitä oli kuvailtu "Maailma Kylässä"-festarisivuillakin mutta lisäksi mainostettiin vielä tulevia keikkoja mm. Kotkan meripäiviä. Esiintyminen meni itsessään ihan hyvin. Pieniä virheitä lukuunottamatta kokonaisuus toimi parhaiten juuri täällä. Lisäksi yleisö oli hyvä. Paikalla oli paljon ihmisiä, kuvaajia, tuttuja ja tuntemattomia mutta aina luodessaan katseen johonkin yleisössä istuvaan ihmiseen, sai takaisin reaktion. Yleisön reaktiot olivat vapauttavia. Olemme esiintyneet sellaisillekin yleisöille jotka istuvat naama peruslukemilla koko esityksen ajan, mutta täällä ei sellaista ollut havaittavissa. Yleisö tuntui olevan optimistisia alusta saakka ja oli hauska nähdä yllättyneitä ilmeitä eri esitysten kohdissa kun teimme jotakin yllättävää tai tanssimme täysillä. Näin paikalla muutaman tytön jotka tunnistivat Girls Generation "The Boys" koreografian ja vetivät mukana hetken. Osalle valitsemamme K-pop kappaleet olivatkin tuttuja, osan ilmeet kääntyivät hyväntuulisiksi seuratessaan esitystämme. Hyvä fiilis jäi koko päivästä, siitäkin huolimatta että sää kääntyi sateiseksi esityksemme jälkeen. Kun kävimme hakemassa veloituksetta ruokakojuilta ruokaa esiintymisemme jälkeen, sateenvarjolla olisi ollut työtä!

 Lavalla myös kaikki rekvisiitta (jonka kanssa on aina pieni riski epäonnistua) toimi ihan hyvin ilman suurempia kommelluksia. Kuitenkin jo toista kertaa onnistuin housuillani rikkomaan Ninnyn verkkosukkahousut! Tämä tapahtui tavallisesta poiketen jo alussa, kun Ninny heittäytyy sylistäni pois ja hetken verkkosukkahousut ovat kiinni housuissani! Joidenkin esiintymisen osuuksien harjoittelu oli jäänyt hävettävän vähälle, sillä aikataulumme pettivät pahasti ennen keikkarupeamaa ja viidestään treenaus oli jäänyt vähälle ja samalla harjoiteltiin muitakin tanssikappaleita muita keikkoja varten. Onneksi sentään kaikki meni näinkin hyvin. Tulevia kesän keikkoja varten aloitammekin treenauksen jo pian hyvissä ajoin.

 Värikkäästä festariväestä huolimatta vieläkin värikkäämpi ryhmämme käänsi päitä Kaisaniemessä.

 

 Siinä ne Ninnyn sukkahousut lähestyvät tuhoaan!

 Hennyn keikkameikkiä rennolla ilmeellä!

 

Esiintymisrekvisiitasta tuli hienot raamit kuvalle!

 Ninnyn keikkameikki höyhenkoristeineen.

Elenan terävä keikkameikki höyhenyksityiskohtineen.

 Keikan jälkeen ehdimme vielä ennen pahinta sadetta poseerata kuvissa. Kuvassa Satu joka saapui katsomaan meitä jälleen.

 Tähän ei vaan tarvitse kuvatekstiä. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa?

Olitko paikalla katsomassa? Mitä pidit tapahtumasta?

Ps. Muista lisätä itsesi lukijaksi, se onnistuu Gmail/Twitter tai Yahoo-tunnuksilla!