3.6.2013 Hyvinkään keikkareissu!

Ryhmämme lähti neljällä tanssijalla matkaan Hyvinkäälle johon meitä oli pyydetty esiintymään jo aiemmin keväällä. Aamulla valmistauduimme kaikessa rauhassa ennen kuin lähdimme Emilian autolla kohti määränpäätä. Päätimme heittää saman setin jonka esitimme Kalliossa jotta minimoituisi se määrä kuvioita jotka pitäisi muuntaa viidestä neljään tanssijaan. Olin kuitenkin ajatellut kaiken päässäni jo edeltävänä päivänä ja pääsisimme paikan päällä katsomaan muutaman kerran läpi koko ohjelman. Aurinko paistoi koko päivän, joten autoon päästessämme meinasimme sulaa. Matka taittui leppoisasti vaikka välillä häiritsikin ruuhkat jotka hidastivat vauhtia ja levyt jotka "hyppivät" auton stereoissa ja saivat Emmin kiehumaan. Olimme pukeutuneet juhlissa esiintymisen vaatimalla tavalla mutta mietimme paikalle tullessamme, että olisimmekohan olleet hieman "ylipukeutuneita".

Ninnyn vanhan kotipaikkakunnan tuttuja olikin meitä vastassa ja olimme pian treenailemassa tyhjässä salissa ennen juhlien alkamista. Kyseessä oli Ninnyn vanha koulu ja juhlassa tulisi olemaan ylä- ja ala-asteikäisiä sekä heidän vanhempiaan ja oikeastaan suurimmaksi osaksi kuviot selvisivät paikan päällä vasta. Salissa emme esiintyisikään lavalla vaan kaiken keskellä ja yleisö tulisi olemaan ympärillämme kolmessa suunnassa. Muutaman kerran läpikäymisen jälkeen jo ensimmäiset ihmiset alkoivat saapumaan katsomoon ja meidän oli aika lähteä pukuhuoneeseen. Siellä tytöt vielä miettivät olisikohan meidän esiintymisemme täysin tälläiseen tilaisuuteen soveltuva. Sen saisimme tietää konkreettisesti varmasti, sillä mikään yleisö ei ole niin ennakkoluulotonta mutta rehellistä kuin lapset/nuoret. Seurasimme salin takaa muuta ohjelmaa juhlan ajan, sillä meidät oli sijoitettu olemaan juhlan "loppuhuipennus". Jo ennen esiintymistämme keräsimme ihmettyneitä katseita sillä kukaan ei oikeastaan tiennyt mitä me juhlassa teemme etukäteen.

Ennen meitä oli vielä pieni nuorten "show" jossa oli mukana hieman tanssia, joten päätimme luottaa siihen että soveltuisimme juhlaan hyvin. Esiintymisemme alkoi kuolettavalla hiljaisuudella ennen musiikkimme alkamista. Kuitenkin esityksen edetessä, yleisö oli hauskasti mukana. Eturivin pikkupojilla oli hauskaa ja takarivin nuoret nousivat ylös katsomaan esitystämme. Vaikka muutamilla vanhemmilla olikin tyttöjen mukaan ollut hieman happamat ilmeet, kuvistakin näkyy kuinka jopa vanhemmat olivat kuvanneet esiintymistämme ja edessäni oli myös vanhempia jotka taputtivat häikäistyneinä ja edessäni ollut nainen huusi "vau!" noustessaan taputtamaan esityksen loputtua. Mutta silti, kuten yleensä me erotuimme kuin porkkana lumesta kaikella mitä teimme ja Emilia ehti jo huolestua yhden opettajan sanoessa Ninnylle ennen juhlan loppua: "Älkää lähtekö minnekkään vielä, mulla on asiaa Ninnylle." Emme kuitenkaan saaneet nuhteita "säädyttömästä pukeutumisesta" tai muustakaan vaan Ninnyltä pyydettiin tilinumeroa keikkapalkkiota varten. Vielä ulkonakin ollessamme, meille heiteltiin kysymyksiä että missä esiinnymme yms. Kaiken kaikkiaan siis ihan onnistunut reissu.

Ennen lähtöämme kotia kohti, otimme ilta-auringon loistaessa kuvia ja kävimme kahvilla ABC:llä seurueemme kera. Ehkä seuraavan kerran esiinnymme jossakin paikallisessa ;) Anyhow, hauska matka kaiken kaikkiaan vaikka ilman Hennyä esiinnyimmekin. Tulevia kesän keikkamatkoja varten palaamme pian treenaamaan kunnolla jotta voimme olla vahvempia kuin koskaan uusien kuvioiden kanssa.